Viime lauantaina Werstas oli täynnä mukavaa kirjallista säpinää. Kaikesta päätellen vaihtoehtoinen kirjallisuustapahtuma Elävän kirjallisuuden festivaali oli saanut liikkeelle varsinkin nuoria humanisteja. Sanan lisäksi näyttelytiloissa kaikui monin paikoin myös musiikki. Tarjolla oli livepiirtämistä osittain liveäänen säestyksellä. Höyrykonemuseossa Rauhatäti räppäsi korkeapaine ja keskipainesylinterien välissä ja vauhtipyörän takana teatteri Silmänkääntäjä esitti saman nimisen näytelmän vuodelta 1847.
Miten kukin meistä voisi siis toimia toisin kaupungilla, katsoa ja nähdä enemmän. Niskala ehdotti, että työmatkalle voisimme ottaa mukaan vaikkapa post it-lappuja ja liimailla niitä paikkoihin tai yksityiskohtiin, jotka sykähdyttävät, jotka tuntuvat jossain, hyvässä tai pahassa.
Hyvä ajatus tuo työmatkalaputus! Samaista laputtamista on menestyksekkäästi käytetty museoissakin, voisi piristää kummasti kaupunkikuvaa :) Kuka aloittaa?
VastaaPoista