29. marraskuuta 2011

Keväästä syksyyn


Aukion laidalla palavat valot sysimustassa marraskuun illassa. Werstaalla ei ole ollut hiljaista vaikka blogi on ollut muutaman kuukauden tauolla.  Projektisuunnittelija on suorastaan hukkunut Avaran museon sokkeloihin niin, ettei asioiden ajatteluun ja kirjaamiseen ole ollut aikaa. Yritän parantaa tapani.

Oma painokuosi-työpajassa innoituksen lähteenä toimi Tekstiiliteollisuusmuseon Puutarhasta Matkaan-näyttely.
Hannibal & Joku Roti Mafia keikalla Werstaan Meirän kaupunki-näyttelyn työväentalon lavalla Museoiden yössä 20.5.

Avaran viimeinen toimintakausi on lopuillaan. Paljon on ehtinyt tapahtua kevään jälkeen. Kesällä Werstaalla tehtiin ruohonjuurisarjakuvaa ja painettiin kangasta. Kesänäyttely Taide konfliktissa tarjosi mukavasti ajatuksia ja herätti ristiriitaisia tunteita ruohonjuurisarjakuvaa varten. Syksyllä tempauduttiin täysillä Ihan epäNormaalia- näyttelyn teemoihin. Näyttely kertoo vammaisuudesta eri aikoina; historiasta ja tämän päivän keskustelun aiheista. Näyttelyyn liittyvissä työpajoissa on askarreltu koskettelukirjoja. 

Koskettelukirjan yksi sivu on valmistunut. 


Olemme järjestäneet kiinnostavia tapahtumia ja onnistuneita työpajoja, viimeisimpänä AistiMUS- tapahtuma lokakuun lopussa. Ohjelmassa oli mm. Pimeä kahvila, jossa kahvi ja kastettava nautittiin ilman näköaistia. Kahvilan henkilökuntana olivat Tampereen seudun näkövammaiset ry:n vapaaehtoiset. Tapahtumassa järjestettiin myös Elävä kirjasto, joka toimii kuten tavallinen kirjasto, mutta tavallisten kirjojen sijaan Elävästä kirjastosta lainataan oikeita ihmisiä keskustelua varten. Kirjat edustavat erilaisia ihmisryhmiä, jotka kohtaavat syrjintää ja ennakkoluuloja. Kehitysvammaisteatteri La Stradan runoihin perustuvasta teoksesta Elämän jano järjestettiin kaksi esitystä. Werstaan työväentalon lavalle nousi myös punk-bändi Pertti Kurikan Nimipäivät. 

Lainaajat tarskastelevat Elävän kirjaston valikoimaa. Valitettavasti Pimeästä kahvilasta ei ole kuva-aineistoa. 


La Stada -teatterin esitys Elämän jano oli työväentalon koivukulisseissa oikeassa ympäristössä.
Pertti Kurikan nimipäivien keikka oli hieno elämys.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti