Viime viikonloppuna Werstaalla järjestettiin jälleen Elävän Kirjallisuuden Festivaali, joka tunnetaan kirjainyhdistelmällä EKF. Tämänvuotisen tapahtuman teemana oli karnevaali. Sen tiimoilta tapahtumassa liikuskelivat myös Kirjahäiriköt. Minuakin häiriköitiin alla olevalla kömpelöllä ja lohdullisella runolla.
Tapahtumassa kirjailija Riikka Pulkkinen pohti Vilja-Tuulia Huotarisen haastattelussa kirjoittamista tavalla, joka voidaan yleistää laajemmin luovaan työhön. Pulkkinen totesi, että valmis kirja on tavallaan aina pettymys. Aikomus ei toteudu siten kuin on kuvitellut tai sellaisena kuin sen on mielessään nähnyt. Molemmat kirjailijat totesivat, että kirjoittaminen ja kirja ovat tässä mielessä ratkaisevasti eri asia. Usein olosuhteiden pakosta muuttunut toteutus on myös parempi kuin alkuperäinen suunnitelma. Usein työnsä tuloksia myös uskaltaa tarkastella vasta jälkikäteen, kun on päässyt irti alkuperäisestä visiostaan.
Riikka Pulkkisen ajatus tuli mieleeni, kun äsken hain kuivumasta aiemmin tällä viikolla järjestetyn Oma painokuosi-työpajan kankaat. Painotyö ei sujunut aivan mutkattomasti ja lopputulokset eivät vastanneet tekijöiden suunnitelmia. Kuitenkin, kun äsken katsoin kankaita uusin silmin parin päivän tauon jälkeen, ne näyttivät todella hienoilta. Toivon, että myös tekijät ovat tyytyväisiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti